Kun työ ei ole kaikki: Elämänlaatu -enemmän kuin työhyvinvointi

1. Elämänlaadun subjektiivisuus

Elämänlaatu on aina henkilökohtainen kokemus. Se ei ole jotain, mitä voisi mitata ulkoisilla

mittareilla tai verrata toisiin ihmisiin. Yhdelle hyvä elämänlaatu voi tarkoittaa kiireetöntä

arkea, jossa on aikaa perheelle ja harrastuksille. Toiselle se saattaa olla ura, jossa on

jatkuvasti uusia haasteita ja mahdollisuus kehittyä. Elämänlaadun subjektiivisuus näkyy juuri

tässä: jokainen meistä kokee sen omalla tavallaan, omien arvojensa ja odotustensa kautta.

Esimerkiksi: Ajattele kahta ihmistä, jotka molemmat saavat ylennyksen. Toinen kokee sen suurena saavutuksena ja elämänlaatua parantavana, sillä se vastaa hänen tavoitteitaan. Toinen taas saattaa tuntea stressiä ja painetta, koska uusi vastuu ei ole sitä, mitä hän elämältä odottaa.

Elämänlaadun kokemus on henkilökohtainen, eikä se ole sidottu pelkästään siihen, mitä tapahtuu ulkopuolella.

Nykyhetken arviointi

Elämänlaatu perustuu siihen, miten ihminen kokee nykyisen elämäntilanteensa – tässä ja nyt.

Tämä kokemus kattaa monia elämän osa-alueita, kuten fyysisen ja henkisen terveyden,

taloudellisen tilanteen, ihmissuhteet ja työelämän. Usein emme tule ajatelleeksi, kuinka

kokonaisvaltaisesti nämä kaikki osatekijät vaikuttavat toisiinsa. Jos esimerkiksi työelämä

sujuu hyvin, mutta henkilökohtaisessa elämässä on haasteita, voi elämänlaadun kokemus

heikentyä.

Esimerkiksi: Voit olla terve ja menestyvä työssäsi, mutta jos ihmissuhteet eivät toimi tai

tunnet yksinäisyyttä, elämänlaatu voi tuntua heikolta. Toisaalta, jos koet työssäsi suurta

stressiä, mutta saat vapaa-ajallasi nauttia mielekkäistä harrastuksista ja läheisten seurasta,

kokonaiselämänlaatu voi silti tuntua tyydyttävältä. Nykyhetken arviointi on aina

moniulotteinen kokemus.

Omat odotukset

Elämänlaatu ei ole vain sitä, mitä meillä on tai mitä saavutamme, vaan sitä, kuinka hyvin tämä

kaikki vastaa omia odotuksiamme ja tavoitteitamme. Jos elämän realiteetit ylittävät

odotuksemme, saatamme kokea kuitenkin elämänlaadun hyväksi, vaikka arjessa olisi haasteita.

Vastaavasti, jos elämä ei vastaa sitä, mitä olemme odottaneet, se voi tuntua pettymykseltä,

vaikka ulkoisesti kaikki näyttäisi hyvältä.

Esimerkiksi: Henkilö, joka on asettanut itselleen tavoitteeksi uran huipulle pääsyn, voi kokea turhautumista, jos hän ei saavuta sitä aikataulussa, vaikka olisi hyvin menestynyt omassa työssään. Toisaalta, joku muu kokee elämänlaadun hyväksi keskittymällä pieniin päivittäisiin iloihin ja yksinkertaisiin asioihin, vaikka ura ei etenisi samaan tapaan.

Odotukset määrittävät sen, miten koemme oman elämämme.

Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja siihen liittyvät mittarit ovat oma lukunsa ja siihen emme

mene tänään. Yhtenä esimerkkinä haluan kuitenkin tuoda esille sen, että joskus kun henkilö

sairastuu, niin hänen arvonsa ja prioriteettinsa saattavat muuttua. Sairastuminen voi pakottaa

yksilön tarkastelemaan elämänsä tärkeysjärjestystä uudesta näkökulmasta. Esimerkiksi

urapainotteisesta elämästä voi siirtyä korostamaan perheen ja terveyden merkitystä. Näin

elämänlaadun kokemus voi itse asiassa parantua, kun odotukset ja arvot mukautuvat uuteen

todellisuuteen. Vaikka terveys olisi heikentynyt, uusi arvomaailma voi luoda syvempää

tyytyväisyyttä ja merkitystä elämään.

Elämänlaatu ja työhyvinvointi – kokonaisvaltainen näkökulma

Elämänlaatu on laajempi käsite kuin työhyvinvointi. Se kattaa meidät kokonaisuuksina –

emme ole vain työntekijöitä, vaan ihmisiä, joilla on elämä työn ulkopuolella. Me tuomme koko

itsemme töihin – henkilökohtaiset ilomme, surumme ja toiveemme. Tässä kohtaa on tärkeää

laajentaa näkökulmaa työhyvinvoinnista elämänlaatuun, sillä usein kuormitus alkaa näkyä

niissä asioissa, jotka tuovat meille iloa ja voimaa arjessa.

Kun emme pysty palautumaan kunnolla, arki alkaa kietoutua työn ympärille. Töistä tulee

helposti suorittamisen keskipiste, ja muu elämä jää taka-alalle. Tämä voi johtaa siihen, että

työpäivän jälkeen tai viikonloppuisin aika menee vain seuraavaan työpäivään selviytymiseen.

Tällöin voi käydä niin, että emme jaksa enää panostaa niihin asioihin, jotka tukevat

jaksamistamme – esimerkiksi liikunta, terveellinen ruokavalio tai aika tärkeiden ihmisten

kanssa jäävät vähemmälle.

Esimerkiksi: Kuvittele henkilö, joka työpäivän jälkeen on niin uupunut, että illat menevät vain

sohvalla makoiluun. Hän ei jaksa lähteä lenkille, ei jaksa valmistaa terveellistä ruokaa, ja perheen kanssa vietetty aika vähenee. Pikkuhiljaa elämänlaatu heikkenee, vaikka työt tulevat edelleen hoidettua hyvin.

Kuormitus ei aina näy ensimmäisenä työtehtävissä, vaan siinä, miten hoidamme itseämme ja muita elämän tärkeitä asioita.

Esihenkilön rooli: Kuuntelun ja empatian merkitys

Esihenkilöllä on valtava vaikutus siihen, miten työntekijä kokee oman elämänlaatunsa,

erityisesti työssä. Yksi esihenkilön tärkeimmistä taidoista on osata kuunnella aidosti ja

asettua työntekijän asemaan. On tärkeää ymmärtää, että se, mitä jokin asia merkitsee

esihenkilölle, voi olla täysin eri asia kuin mitä se merkitsee työntekijälle. Jokaisen

elämäntilanne ja odotukset ovat erilaisia, joten empatian merkitys korostuu. Hyvä esihenkilö

ei tee oletuksia, vaan kuuntelee avoimin mielin ja pyrkii ymmärtämään, miten toinen kokee

oman tilanteensa.

Esimerkiksi: Työntekijä saattaa olla uupunut työtaakastaan, vaikka esihenkilön näkökulmasta työnkuorma ei näytä raskaalta. On tärkeää tunnistaa, että kokemus työstä ja kuormituksesta on yksilöllinen. Esihenkilön empatia ja kuuntelemisen taito voivat auttaa työntekijää löytämään ratkaisuja, jotka tukevat hänen jaksamistaan ja elämänlaatuaan.

Kuuntelemalla ja asettumalla toisen asemaan esihenkilö voi luoda turvallisen ja arvostavan työilmapiirin, jossa työntekijät kokevat tulevansa ymmärretyiksi ja tuetuiksi.

Yhteenvetona vielä: Elämänlaatu – kokonaisvaltainen hyvinvointi

Elämänlaatu muodostuu siitä, miten itse koemme elämämme eri osa-alueet suhteessa omiin odotuksiimme.

Se ei rajoitu vain työhyvinvointiin, vaan kattaa meidät kokonaisuuksina –ihmisinä, joilla on sekä ammatillisia että henkilökohtaisia tarpeita, toiveita ja haasteita. Kun puhumme elämänlaadusta, meidän on hyvä muistaa, että me tuomme itsemme kokonaisina töihin. Työn ja muun elämän tasapaino on avain hyvään elämänlaatuun.

Jos jokin osa elämästä jää vaille huomiota, se voi heikentää koko kokemusta, vaikka työssä menisi hyvin. Elämänlaadun parantaminen alkaa siitä, että pysähdymme tarkastelemaan, miten voimme tasapainottaa elämän eri osa-alueita ja varmistaa, että pidämme huolta myös niistä asioista, jotka tuovat meille iloa ja jaksamista.

Pidetään huolta itsestämme, pysähdytään kuuntelemaan ja välitetään!

Toivottavasti pidit tästä ja palautettahan saa parhaiten, kun sitä pyytää eli kerrotko minulle

palautteesi linkkarissa, soittamalla tai lähettämällä viestiä. Ihan mikä sinulle on helpoin tapa.

Elämänlaadusta kirjoittanut Johanna Huhta Balance Factorilta. Johanna haaveilee

paremmasta työ-elämänlaadusta.