top of page

Oikeudenmukaisuudella tasapainoilulla on hintansa


Oikeudenmukaisuuden toteutuminen työyhteisössä on aihe, mistä voisimme keskustella laajemmin niin yhteiskunnallisesti, kuin myös työyhteisötasolla. Mielestäni oikeudenmukaisuus ei toteudu meidän yhteiskunnassamme optimaalisella tavalla ja se aiheuttaa pahoinvointia ja turvattomuutta.


Selkeästi keskusteluun on tarve. Tämä ajatus on kulkenut mielessäni ja TUNTEENA läpi erilaisten yrityksien ja organisaatioiden valmennuksien, monien keskustelujen ja tekemieni työkykyanalyysien tulosten pohjalta. Enkä puhu nyt taloudellisesta oikeudenmukaisuuden jakautumisesta. Vaikkakin siitä on varmaan helppo olla samaa mieltä, että taloudellinen oikeudenmukaisuus on meidän yhteiskunnassa hyvin kiistanalainen ja jopa haaste, mitä emme oikein pysty ratkaisemaan.


Oikeudenmukaisuutta voidaan tarkastella horisontaalisen ja vertikaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmista. Horisontaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että samanlaisia tapauksia kohdellaan samalla tavoin, jotta oikeudenmukaisuus toteutuu. Esimerkiksi samalla tavoin sairaat ihmiset saavat samanlaista hoitoa tai rahoituksen tulisi jakaantua maksukyvyn mukaan. Vertikaalinen oikeudenmukaisuus puolestaan tarkoittaa sitä, että erilaisia tapauksia tulee kohdella eri tavoin. Esimerkiksi erilaisen työkyvyn omaavat henkilöt tulee huomioida heidän rajoitteet huomioiden.


Oikeudenmukaisuuden toteutuminen on arvolatautunutta, mutta ei kuitenkaan tasapäistämistä. Ihmisten terveystarpeet ovat erilaisia ja työkyky ei ole “on tai off”. Vaikka ei ole terve, voi olla hyvinkin työkykyinen. Työelämässä se voidaan huomioida aivan hyvillä mielin ja se on oikeudenmukaista. Toimintakyvyssä olevat rajoitteet tulee meidän huomioida ihan yksilötasolla.



REILUUS ON KOKEMUS JOKA EI AINA KERRO TOTUUDESTA, VAAN TUNTEESTA


Oikeudenmukaisuutta voidaan määritellä monin tavoin ja filosofi John Rawls julkaisi teoksen Theory of Justice (1971), joka on merkittävä teos oikeudenmukaisuuteen liittyvän keskustelun kannalta. Hyvin tiivistetysti Rawlsin oikeudenmukaisuusperiaatteita on kaksi:

  1. vapausperiaate (the principle of liberty). Yhteiskunnan tulisi taata kaikille jäsenilleen mahdollisimman laajat perusvapaudet.

  2. Yhtäläisten mahdollisuuksien periaate (the principle of fair equality of opportunity), johon kuuluu myös vähäosaisten asemaa koskevan eroperiaate (the difference principle).


Syy miksi halusin tuoda tämän teorian lyhyesti esille on se, että Rawls käsittelee oikeudenmukaisuutta reiluutena. Reiluuden kokemus on arvokysymys, josta voisimme keskustella laajemmin ja hyvin käytännöntasolla. Kokemus riippuu pitkälti meidän ihmisten ja työyhteisöjen arvoista sekä miten ne kohtaa arjessa.


Reiluuttahan opetetaan jo lapsille käyttäytymisen yhteydessä ja urheilussa se on sääntöjen noudattamisena osallistumisen ehto. Tämä reiluuden tai epäreiluuden tunne näkyy meidän työyhteisöissä ja jotta päästään siihen, että me pelataan reilusti toisimme kohtaan, niin se vaatii KUUNTELUA (ihan isolla!), yhteistä keskustelua ja yhteisen suunnan kirkastamista.


Epäreiluuden tunne myrkyttää helposti koko mielenmaiseman ja vaikuttaa perusturvallisuuden tunteeseen. Kokemus siitä, että menettelytavat ovat reiluja on aivan yhtä oleellista kuin lopputulos. Kun koemme yhteiset menettelytavat oikeudenmukaisiksi, niin voimme nähdä paljonkin vaivaa yhteisen hyvän vuoksi. Meillä on kuitenkin halu toimia reilusti ja saada reilua kohtelua osakseen.


OIKEUDENMUKAISUUS PARANTAA TYÖHYVINVOINTIA


Oikeudenmukaisuuden tunne on yksi meidän perusturvallisuuteen liittyvä sosiaalisen turvallisuuden osa-alue. David Rockin SCARF-mallin mukaan muut perustarpeet työssä ovat arvostus, ennustettavuus, vaikuttamisen mahdollisuus ja yhteenkuuluvuuden tunne. Yhteisöjen psykologisen turvallisuuden vahvistaminen on keskeistä, jotta meillä olisi vankka pohja huolehtia työikäisistä ja oikeudenmukaisuuden huomioiminen on siinä keskeistä. Yksin emme pärjää ja oikeudenmukaisten yhteisöjen rakentaminen on meidän jokaisen vastuulla.


Tunteet, kuten oikeudenmukaisuuden tunne vaikuttaa suoraan suorituskykyyn ja tuottavuuteen. Tämä fakta jos jää huomiotta, niin menetämme valtavasti potentiaalia ja hyvinvointia. Voimme sitoutua rakentamaan kaikille mahdollisimman hyvät edellytykset toimia ja osallistua yksilöllinen toimintakyky huomioiden.


Oletko sinä pohtinut oikeudenmukaisuuden toteutumista työyhteisössäsi? Entä mitä tunteita se sinussa aiheuttaa ja miten toimit niiden tunteiden kanssa?







bottom of page